Totaalikyllästyminen

Oon jotenkin totaalikyllästynyt nykyiseen työhöni. En koe siitä juurikaan enää nautintoa, onnistumisen tunteet ovat harvassa. Muutenkin olen jotenkin iloton. Parisuhde on hyvällä mallilla, mutta en koe samanlaisia elähdyttäviä tunteita ja värinöitä kuin joskus. Ne suklaasilmät toisaalla ovat vielä mielessä turhan tiuhaan. Välttelen niitä parhaani mukaan vaikka toisaalta...

Rauhoittuminen

Olen ollut sitkeästi kipeänä muutaman viikon. Antibioottia ja särkylääkkeitä on mennyt, mutta olo ei ole kovinkaan paljon kohentunut. Se hyöty tästä sairastamisesta on ollut, että oloni on rauhoittunut. Työt eivät tunnu niin tuhottoman tärkeiltä, orastanut ihastus on unohtunut ja jotenkin sisäisesti on helpottunut olo. Tuntuu, että elämä on asettumassa johonkin löytämäänsä uomaan hetkeksi. Tunteeni ovat syventyneet. Tuntuu, että päivä päivältä hänen merkityksensä ja tärkeytensä elämässäni kasvaa. Ikävän tunne on läsnä hänen olleessaan pois. Tämä on hieman pelottaavakin, olenhan antamassa jotain pois, osan vapauttani kaiketi. Ehkä minun pitää uskoa että joskus suurinta vapautta on se, että voi jäädä eikä se, että voi lähteä.