Mulle sanottiin tänään, että pienessä porukassa on pohdittu, että oonkohan minä rakastaunut. Näytän kuulemma jotenkin erilaiselta ja onnelliselta.
Ilmeisesti olen tosi hyvä petkuttaja, koska todellisuudessa sisälläni kuohuu ja oon toisinaan aika stressissä.
Ehkä ainoa positiivinen juttu on se, että jotain tapahtuu koko ajan ja käynnissä olevat projektit pitävät minua kiireisenä. Se tosiaan taitaa olla sitä, mistä minä pidän. Se, että on koko ajan liikettä. (Vaikka joskus oon tainnut kieltämättä valitella sitäkin ja toivonut, että pysyis nyt ees jokin asia stabiilina). Huoh, nainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti