Olen alkanut tuntea, etteivät prioriteettini ole kunnossa. Tuntuu, että olen irrallaan kaikesta enkä keskity mihinkään. Kaikki tuntuu kaoottiselta räpiköinniltä, kun yritän selvitä kaikesta. Minua kenkuttavat suuresti toimiston "prinsessat" (ja vannon, tämä ei ole sukupuolisidonnaista), jotka kieltäytyvät hommista, koska "ei kiinnosta, ei oo mun juttu, ootan mielenkiintoisempaa". Minusta tämä asenne on ihan käsittämätön. Mutta ilmeisesti olenkin dinosaurus, jokin muinaisjäänne, joka "ei vaan tajuu" alani tapaa tehdä työtä eikä -mielestäni jopa valheellista- oma-arvontuntoisuutta, jota kollegoilla tuntuu olevan.
Saatana, että hajottaa. Sanon ihan suoraan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti