Katselen laskevaa aurinkoa uuden kotini ikkunasta. Takana on pitkään nukuttu päivä edellisen yön lähes aamuun asti jatkuneen valvomisen jälkeen. Hieman on ollut päänsärkyä, mutta sellaista ohimenevää.
Viime aikojen tapahtumat ovat olleet arkisia. Työssä on mielenkiintoista sisältöä, mutta lopullisempi rooli on epäselvä. Ehkä se lähiviikkojen aikana ratkeaa.
Ilmoittauduin myös uravalmennukseen. Olen tehnyt itsetutkistelua siitä, mitä tulevaisuudessa haluaisin tehdä. Ei ole helppoa analysoida itseään. Miten se voikin olla niin vaikeaa?
Hiukseni harmaantuvat enenevässä määrin. Lienen saavuttanut hetken, jossa on tunnustettava, että elinvuosi edessä on luultavasti vähemmän kuin takana. Mieli on toisinaan nuorekas mutta toisinaan tunnen olevani huomattavasti numeroitani vanhempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti