Juttelin tänään nykyisen pomon kanssa ja varoittelin siitä, että luultavasti siirryn toisaalle. Kuuntelin hänen toiveitaan toisaalle siirtymisen ajankohdasta.
Nyt sit vaan pitäis jaksaa odotella ensi viikkoon ja runtata ehdot läpi uuteen soppariin.
Vähän kieltämättä nyppii aika moni asia. Ei tunnu hyvältä jäädä, eikä lähteä. Väsymys on ihan tolkutonta.
Huomenna pitäisi jaksaa vielä yksi työhaastattelu - ihan vaan kokemuksen kasvattamiseksi ja ko. paikan tsekkaamiseksi ffr. Mutta en minä sinne oo nyt töihin menossa. En ehkä ikinä.
Ja kouluttautuakin pitäisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti