Kylläpä osaa tuntua aika pitkältä. Olen ihastunut. Nii-in. Toiveeni toteutui ja se on menoa nyt. Sovimme tapaamisesta maaliskuussa, ennen sitä ei yhteistä aikaa kerta kaikkiaan löytynyt.
Ja nyt sitten odotan. Millaisen kuvion mielikuvitukseni mahtaakaan ennättää kehitellä ennen sitä? Hän herätti kiinnostukseni uskomattomalla rauhallisuudellaan, huomaavaisuudellaan ja aitouden tunnulla. Hän on selvästi älykäs, mutta ei korosta sitä mitenkään ja tuntuu olevan sinut itsensä ja maailman kanssa. Minulla on häntä ikävä jo nyt.
Viestit kulkevat tiuhaan ja jokainen sykähdyttää. Ihastuminen on superihana tunne. Oon ihan fiiliksissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti