Kaikesta huolimatta hän on ajatuksissani. Millainen ihminen makaa avopuolison kainalossa ja ajattelee samalla millaista olisi suudella toista? Miltä se tuntuisi, kun katse nauliintuisi silmiin, siirtyisi huuliin, palaisi silmiin ja molemmat tietäisivät hetken olevan nyt? Oluenhuuruinen hengitys pyyhkäisisi aisteja ennen huulten kohtaamista. Hänen vahvat käsivartensa siirtäisivät vartalon syleilyyn ja kokonaisvaltainen kontakti lähettäisi kaikkialta saman, eläimellisen halun ja vahvojen tunteiden viestin. Suudelman pehmeys muuttuisi halun vaatimukseksi ja kumpikaan ei haluaisi päästää irti. Ikinä.
Millainen ihminen makaa toisen vieressä ja miettii tunnetta, joka kutkuttaa kaikkia solun sopukoita? En tahdo olla minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti