Seurustelen. Pidän hänestä. En kuitenkaan tiedä, mikä välillä tökkii ja aiheuttaa epävarmuutta. Voinko tapailla muitakin, kun emme edes asu yhdessä? Voiko tapaileminen olla "viatonta"? Olenko valmis sitoutumaan varauksetta? En. Pitäisikö minun edes?
Pohdinta alkoi/jatkui eilen, kun sain flirttailevan yhteydenoton eräältä, jonka kanssa jokusen viestin olen aiemminkin vaihtanut. Tuossa viestissä tarjottiin tilaisuutta tavata kasvotusten ja mahdollisuutta viettää jatkossa ehkä enemmänkin aikaa tutustuen ja kokemuksia jakaen. Ja vaikka tiedän, ettei siitä tapaamisesta voi potentiaalisesti seurata mitään muuta kuin ongelmia ja hankalia tilanteita, joissa joudun tekemään valintoja, joiden lopputuloksesta en ole varma, minua polttelee ihan kamalasti järjestää itseni siihen tapaamiseen.
Jos en ole paha ihminen ja käyttäydyn viisaasti, en edes mene sinne ja lopettelen yhteydenpidon muutoinkin. Valitettavasti vain taidan tietää, että uteliaisuus osallistua tapaamiseen on liian suuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti