Sovimme treffit huomiselle. Ihan vaan lennosta. Ja huomaan odottavani niitä hurjan paljon. Niin, siis ilmeisesti otetaan uusiksi. =) Vähän minua kyllä hirvittää se, että ihastun "liikaa", mutta samaan aikaan oikeastaan ajattelen; että väliäkös tuolla. Ainakaan kummallakaan ei ole mitään moraalisia esteitä yhteydenpidolle ja tuntuu mukavalta, kun voi soittaa ja laittaa tekstareita ilman pelkoa ja ahdistusta. Kunpa tämä olisi ollut tämmöistä myös mr M:n kanssa.
Hänen osaltaan polku on kait loppuun tallattu. Emme enää viesti samoin kuin ennen. Jokapäiväiset chatit loppuivat viimeisen seksisession jälkeen ja vaikuttaa siltä, että meilikirjeenvaihtokin on jäissä.
Liekö ollut freudilainen lipsahdus, jonka seurauksena ajattelen hänen tänne löytäneen. Tai ainakin se on mahdollista. Jos hän näitä lukee, niin toteaa, että jotain on meileissä jäänyt sanomatta. Osa kaipauksesta, vaikka sen hän tietääkin varmasti. Nyt olen sillä uudella lehdellä, opettelemassa elämää "vapaana". Tämän tiesimme tulevan, vaikka itse ehkä toivoin muuta. Ehkä osaan laittaa tähän pisteen.
Odotan huomista. Jos tästä kaikesta seuraa sydänsuruja, niin kestettävä nekin on ;).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti