4.5.2009

Tavallisen tappava maanantai

Sunnuntaina jatkettiin töissä siitä mihin lauantaina jäätiin. Tosin itselläni oli väsymys. Työkaverin kanssa jäätiin oikeastikin siihen "yhteen", mutta sen jälkeen päätin ensin mennä tanssiravintolaan. Sen tarjonta tai yleisö ei erityisemmin kiinnostanut sen jälkeen, kun eräs komea nuorimies poistui oman seurueensa kera maisemista. Päätin tehdä samoin.

Suuntasin kulkuni nuorekkaampaan paikkaan, jossa sainkin juttuseuraa jonkin ajan kuluttua miehestä, joka oli katsellut minua useaan otteeseen illan aikana. Rehellisesti sanottuna olin itse tsekkaillut enemmän hänen seurassaan olevaa miestä, mutta tämä valitettavasti näytti olevan varattu. Juttelin kuitenkin, miksipä en, tuon miehen kanssa. Tanssimassakin kävin hänen kanssaan. Valitettavasti hän vain oli ehtinyt juttelurohkeutta kerätessään napata muutaman oluen liikaa ja siksi keskustelumme jäi hyvin ontoksi. Juttelimme kuitenkin niitä näitä ja mietin pitkään, että jos hän kysyy, antaisinko puhelinnumeroni. Tai pyytäisinkö itse häntä soittamaan? Ovathan nuo hieman liikaa kaveriporukassa naukanneet kuitenkin muulloin ihan ok tyyppejä? Kerroin lähteväni kotia kohti, koska seuraava päivä olisi työpäivä. Kohteliaasti hän kysyi, sattuisiko kotini olemaan alkuunkaan sillä suunnalla, minne hän on menossa, josko taksimatka jaettaisin, mutta eipä ollut. Ja koskapa hän ei pyytänyt puhelinnumeroani, en sitä myöskään tarjonnut. Erottiin siinä sitten vähän ihmetellen, mutta kivuttomasti.

Minulla on ikävä Mr M:n syliä. Välillä on olo, ettei mikään tunnu miltään enää, kun hän ei ole aktiivinen osa elämääni. Sain häneltä niin paljon, vaikka tiesinkin koko ajan, etten hänen kanssaan yhteistä tulevaisuutta tule saamaan.

Lisäksi tunteet menevät osittain vuoristorataa myös tutun takia. En kuullut hänestä mitään koko vappuna. Ei minun tietysti pitänytkään eikä ole edes järkevää häneltä mitään odottaa. Mutta jotenkin minua ärsyttää silti, että jäin kokonaan ulos hänen vapustaan. Vaikka minnekäpä mekään oikeasti olisimme yhdessä voineet mennä?

I get so lonely, I could die

Ei kommentteja: