Olen aina ollut kait jossain määrin sitkeä. Tai sitten se on vaan kohtelias tapa ilmaista se, etten ymmärrä antaa periksi silloinkaan, kun se muille olisi jo ilmeistä.
Aina sanotaan, että jos jotain todella todella sydämestään haluaa, sen myös saa. Ei se kuitenkaan ihmissuhteissa taida toimia niin?
Surullinen olo. Ja ihan syystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti