Huomenna olisi tarkoitus päästä marjametsään saakka. Olen haaveillut jo jonkin aikaa mustikoiden poimimisesta ja nyt lopulta pyrin oikeasti toimeen. Pari viiden kilon laatikollista mansikkaa olen jo saanut nakattua pakkaseen. Mustikoita kaipaan ja vadelmia myös. Katsotaan mitä löytyy.
Metsien marjoille on nyt minulla kahdesta syystä kysyntää 1) ei ole rahaa ja 2) enää ei ole omaa pihaa, josta noukkia marjoja talteen. Huoh. Näinä hetkinä tunnen suunnatonta turhautumista avioeron takia. Kaikkeen sitä ihminen elämänsä aikana joutuu.
Nautin kyllä marjojen noukkimisesta metsästä ja sitä paitsi mieluummin marjoitta kuin mustelmilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti