Vietin eilisen täysin poissa työkuvioista. Tai no, kävin työkaverilla apuna yhdessä hommassa ja tulihan siinä työjutuistakin turistua... Mutta kuitenkin irti töistä muutoin.
Himoitsin soittaa seuraa ja lopulta sitten soitin nuorukaiselle (hahahaa niitä vakaita päätöksiä). Hän ei onneksi vastannut. Tosin soitti myöhemmin takaisin, mutta koska hän oli varattu muualle, ei tapaamisesta onneksi tullut mitään. Ja taas päätin olla soittamatta minnekään. Suunnittelin lähteväni kaupungille yksille, mutta lopulta olin vain kotona ja tein käsitöitä.
Odottelin oikeastaan, että lapset tulisivat taas kerran kotiin jo sunnuntaina, mutta eivätpä tulekaan. Tuntuu tyhjältä. Sitä täyttääkseni ajattelin tänään mennä leffaan ja tietenkin tekisi mieli soittaa sille nuorukaiselle, että tuu mun kaa. Mutta en soita. Päätin yrittää olla fiksu. Katsotaanpa nyt saanko lähdettyä minnekään vai meneekö ilta ihan lorviessa. Päivä onkin mennyt työpaikalla ensi viikkoon valmistautuessa.
Kyllä mulla on tylsä elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti